Kaste ja konfirmaatio

Rippikoulusta on  sanottu  että  se on  Suomen kirkon menestystarina.  Niinpä! Toisaalta on kuulut kriittisiäkin ääniä. Väite tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että lähes kaikki suomalaiset ovat käyneet rippikoulun ja sen avulla tavoitetaan suurin joukko seurakuntalasia yhden vuoden aikana. Yhtä rippikoululaista kohden voidaan tavoittaa keskimäärin vähintään noin 18 muuta seurakuntalaista vähintään yhden kerran rippikouluvuoden aikana, esimerkiksi konfir-maatiossa, vanhempainilloissa ja niin edelleen. Auran seurakunnassa pyritään ottamaan vanhemmat ja kummit entistä kiinteämmin mukaan rippikoulun toteutukseen. Suomalainen rippikoulu herättää paljon huomiota ja kiinnostusta myös muissa kirkoissa.

 

Rippikoulu perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn (Matt. 28:18-20). Seurakunnan jäseniksi tullaan kasteessa. Useimpien kohdalla se on tapahtunut kohta syntymän jälkeen ja siksi on tärkeää, että myöhemmin annetaan opetusta kristillisen uskon perusteista. Rippikoulussa nuori saa kristinuskon pohjalta rakennusaineita maailmankuvaansa sekä -katsomukseensa, ja oppii  näkemään uskon koko elämää kantavana voimana. Maailmankuva tarkoitetaan yksilön tai yhteisön käsitystä siitä, millainen ympäröivä todellisus on. Kukin muodostaa oman yksilöllisen maailmankuvansa kokemustensa ja aistihavaintojensa perus-teella. Tästä johtuen maailmankuvat saattavat olla hyvinkin erilaisia. Maailmankatsomus sisältää maailmankuvan lisäksi myös henkilön arvomaailman. Rippikoulu toimiikin tärkeiden arvojen välittäjänä. Siellä korostetaan kristillistä mm. lähimmäisenrakkauden periaatetta ja ihmisen vastuuta luonnon hyvinvoinnista.

 

Rippikouluun  liittyy  paljon  erilaisia  mielikuvia  ja  sillä  on  paljon  ulottuvuuksia,  mutta  seurakunnan  perustehtävästä  perusteltuna  se  on  aina  kasteopetusta. Mikäli henkilö ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun jälkeen. Rippikoulun paikka on nimittäin kirkkom-me kahden sakramentin, kasteen ja ehtoollisen välisessä jännitteessä. Kasteopetus ajankoh-taistaa kasteen merkityksen ihmiselle, ja opettaa ehtoollisen merkityksestä. Näin rippikoulus-sa ihminen on kasvokkain uskonsa perustapahtuman kanssa.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaatio tarkoittaa sanan vahvistamista, ja toimi-tuksella onkin lukuisia merkityksiä. Toisaalta, seurakunta vahvistaa, että usko, jonka konfir-mandit lausuvat, on seurakunnan yhteinen, ja toisaalta Jumala itse vahvistaa konfirmandit. Seurakunta rukoilee konfirmoitavien puolesta ja heidät siunataan. Konfirmaatiossa liitytään sukupolvien ketjuun. Konfirmaatiossa ei kuitenkaan ole kyse kristityn varsinaisesta liittämi-sestä seurakuntaan.Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaatio tarkoittaa sanan vahvistamista, ja toimi-tuksella onkin lukuisia merkityksiä. Toisaalta, seurakunta vahvistaa, että usko, jonka konfir-mandit lausuvat, on seurakunnan yhteinen, ja toisaalta Jumala itse vahvistaa konfirmandit. Seurakunta rukoilee konfirmoitavien puolesta ja heidät siunataan. Konfirmaatiossa liitytään sukupolvien ketjuun. Konfirmaatiossa ei kuitenkaan ole kyse kristityn varsinaisesta liittämisestä seurakuntaan.