Rippikoulu

Rippikoulu on seurakunnan keskeinen toimintamuoto. Se ei ole varsinainen työmuoto, koska se kattaa sisäänsä niin monta työmuotoa. Rippikoulu on ennemminkin seurakunnan perus-tehtävä.

 

Seurakunnan toiminnan järjestämiseksi sillä on toiminta- ja taloussuunnitelmaan perustuvia työmuotoja. Eri viranhaltijat hoitavat heille uskottuja tehtäviä. Diakoniatyöstä vastaa diako-nian viran haltija ja niin edelleen. Rippikoulu on perinteisesti ollut papille hyvin keskeistä työtä. Viime vuosikymmeninä papit ja nuorisotyönohjaajat ovat olleet näkyvä toimijapari eri seura-kuntien rippikouluissa. Kirkkolain mukaan rippikoulun johtaja on aina pappi (tai lehtori) ja hän vastaa opetuksesta. Uudistuksen myötä kaikkien työntekijöiden yhteistä vastuuta rippikoulun toteutuksessa on haluttu korostaa, näin viimeisen kahden vuoden aikana myös meillä Auran seurakunnassa. Työ on mitä suurimmassa määrin tiimityötä. Suurin osa vas-tuusta lankeaa kuitenkin selvästi papin ja nuorisotyönohjaajan harteille.

 

Rippikoulu voidaan toteuttaa iltakouluna tai yleisimmin säännöllisten tapaamisten ja inten-siivijaksojen yhdistelmänä. Rippikoulun voi käydä myös yksityisesti tai sopeutettuna. Uusinta uutta on ”Nettirippikoulu.” Rippikoulun voi käydä, vaikkei olisi seurakunnan jäsen, mutta konfirmaatioon vaaditaan kirkon jäsenyys.

 

Rippikoulun käyminen tuo tiettyjä oikeuksia. Rippikoulun käyminen (ei siis konfirmaatio) oikeuttaa kirkolliseen vihkimykseen sekä äänioikeuteen seurakunnan vaaleissa. Edellä mainittuihin vaaditaan lisäksi 18 vuoden ikä sekä seurakunnan jäsenyys, ainakin toistaiseksi. Äänioikeusikä on 16 vuotta, ja tätä ikää sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2010 seurakuntavaaleissa. Konfirmaatio tuo tiettyjä oikeuksia, joista tärkeimpänä on yleisesti pidetty oikeutta käydä itsenäisesti ehtoollisella. Toinen usein käytetty oikeus on oikeus toimia kummina. Konfirmoidut seurakunnan jäsenet voivat myös asettua ehdolle seurakunnan luottamustoimiin (täysi-ikäisinä). Rippikoulun käy vuosittain yli 90% ikäluokasta ja ajallisesti se kestää 80 tuntia. Tuohon määrään, 80 oppituntia, luetaan nk. pakolliset kirkossakäynnit. Niiden aikana nuori tutustuu seurakunnan elämän keskukseen, jumalanpalvelukseen. Muu tutustuminen seurakunnan toimintaan  tarkoittaa nuorisotyöhön tutustumista sekä diakonia- että lähetystyöhon tutus-tumista, lähinnä oppituntien pohjalta. Rippikoulussa tutustutaan myös musiikkityöhön, josta kertoo kanttori.

 

Nuoren seurakunnan toimintaan  tutustutaan  kevätjaksolla (kyseeseen tulee yksi nuorten ilta toukokuussa ja helmikuussa järjestettävä uudentyyppinen rippikoulu-konsertti Aurassa. ), intensiivijaksot (esim. rippikouluviikonloppu keväällä ja varsinainen leiri kesällä ) ja säännöl-liset tapaamiset vaikkapa kerran kuussa, ja tietysti  ulkoläksyt. Ulkoläksyjä ovat Apostolinen uskontunnustus, 10 käskyä, kaste- ja lähetyskäsky, Isä meidän -rukous sekä pienoisevan-keliumi. Uskontunnustus ja Herran rukous opetellaan sen vuoksi, että yhtyminen seurakunnan yhteiseen rukoukseen olisi mahdollista. Kaste- ja lähetyskäsky sekä pienoisevankeliumi ker-taavat uskomme keskeistä sisältöä ja 10 käskyä johtaa eettisesti oikeaan toimintaan.

 

Uusi rippikouluohjelma 2001 otsikolla "Usko,  elämä ja rukous” puhuu paljon ns. 6 kuukauden pedagogiikasta. Meillä Auran seurakunnassa on kuitenkin käytössä  9  kuukauden pedagogiik-ka. 6 kuukautta on aivan liian vähän hyvän rippikoulun järjestämiseksi. Emme tahdo järjestää mitään keskosrippikoulua, vaan kunnon yhdeksän kuukauden rippikoulun marraskuusta heinäkuulle. Sen aikana on paremmin mahdollista nähdä kirkkovuoden kiertoa sekä "hengittää yhdessä seurakunnan kanssa".

Lue lisää Auran seurakunnan rippikoulusta.