Auran kirkko

Auran kirkko sijaitsee vanhassa Prunkkalan kylässä noin 5 km Auran keskustasta Vanhaa Turuntietä kulkien Turkuun päin. Auran seurakunnan edeltäjä, Prunkkalan kappeliseurakunta, perustettiin vuonna 1636 Liedon emäseurakunnan yhteyteen. Vuonna 1908 Aura määrättin erotettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi, johon oli liitettävä myös neljä kylää Pöytyältä. Tämä toteutui vuonna 1917.

Jo vuonna 1636 tällä paikalla oli oma kirkko, joka oli rakennettu mahdollisesti jo 1500-luvulla. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin vuonna 1691. Se oli hirsistä salvottu pitkäkirkko. Kakskerran myllykylässä on edelleen asuinrakennus, joka on tehty Prunkkalan toisen kirkon hirsistä.

Nykyinen, kolmas kirkko, on vuodelta 1804. Kirkon piirrustukset laati A.Almfeld Tukholman yli-intendentinkonttorissa ja rakennusmestarina toimi Mikael Piimänen. Kirkkoa on remontoitu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 1958.

 

Yleisnäkymä  kirkon  kuoriin.  Kuva urkuparvelta. Auran  kirkkotila  on  perin-teisen  vanhalla  tavalla  järjestetty.  Seurakunnan  kirkkoneuvosto  on  kuitenkin  käynnistänyt  hankkeen  alttatitilan  uudelleenjärjestämiseksi.  Kyseeseen  tulisi  alttarin  irroittaminen  seinästä  jumalanpalvelusuudistuksen  periaatteiden  mukaisesti.  Kuoriin  hankitaan  myös  kokonaisuuteen sopiva  uusi  lukupulpetti.  Virsitauluunkaan  ei  enää  vuoden  muutamana  pyhänä  mahdu  kaikki  virret  yhtä  aikaa.  Iso  hanke  on  uusien  kirkkotekstiilien  hankinta.  Nykyiset  ovat  vuodelta  1926  eikä  niistä  ilmene  liturgiset  värit. Hanke valmistuu aikaisintaan vuonna 2008.

Saarnastuoli on peräisin Auran toisesta kirkosta. Sen rakensi v. 1699-1701 turku-lainen Yrjö Eerikinpoika. Maalaukset on tehnyt Lauri Myra.
Saarnastuolin katoksen alapuolella seunässä seinässä on rakuuna Sommerfeltin vuonna  1741 tekemä Jehovan aurinko.
Auran  kirkon  alttaritaulun aiheena on Kirkastusvuoren tapahtumat. Taulun on
maalannut Arthur Heickell vuonna 1927.
Auran kirkon alttarin yläpuolella oleva puinen kohokuva on vuodelta 1683.
Lukupulpetin  virkaa  toimittaa  tämä  nuottitelineestä  ja  vanhasta  kalkkiliinasta kyhätty  väliaikainen  rakennelma.

Tämän  kuorissa olevan rokokootyylisen kaappikellon lahjoittivat 1832 seurakunnan nuoret miehet. Nykyään kello toimii ja pysyy ajassa. Kellossa on nykyaikainen koneisto.

Tältä  näyttävät  ehtoollispöydän  välineet.  Kalkki  eli  ehtoollismalja  on  vuodelta  1808.

Vuonna 1926 kuori-ikkunoihin hankittiin nämä lasimaalaukset, joiden aiheena on palava sydän ja orjantappurakruunu.  Näistä  lasimaalauksista  käytiin  kovaa  keskustelua  Kunnallisessa  viikkolehdessä  1920-luvulla.
Itäsiivessä on myös mielenkiintoinen kirkkolaiva 1700-luvulta. Laiva on konser-voitu 1986 Turun maakuntamuseossa. Laiva tuskin on ns. votiivilaiva eli  merihä-dästä  pelastuneen  merimiehen  lahjoitus  kotikirkkoon.
Kirkkoa lämmitettiin ennen näillä kaminoilla.  Liekö entisaikojen kirkkoväärtit  pelanneet varman päälle jättäessään kaksi kaminaa kirkkoon.  Suntion työt alkoivat ennen vanhaan aika varhain, jos mieli saada kirkko lämpimäksi kello kymmeneen mennessä.
Virsitaulu  tulee  kokemaan  pienen  pidennyksen  tulevaisuudessa.  Minkähän  pyhän  virret  ovatkaan  taulussa?
Kirkon vanhin esine on Itäsiiven seinällä oleva krusifiksi 1600-luvulta.
Lähetyskynttelikön on valmistanut ja lahjoittanut Käyrän työsiirtola vuonna 1985.
Kirkossa  on  useita  vanhoja  dokumentteja.  Tässä  Venäjän  keisari  Nikolai  ensimmäisen  paragraaffi,  hallitsijan  vakuutus  alamaisilleen,  Suomen  suuriruh-tinaskunnan  asukkaille,  vuodelta  1825.  Kuva  sakastista.
Sakastissa  on  myös  tämä  kuvakokoelma  vanhoista  Prunkkalan  kappalaisista  ja  Auran  kirkkoherroista. Alarivissä  Turtiainen,  Valmiala  ja  Tarjamo.  1970-luvun  alussa  kirkkoherrana  toimineen  Tarjamon  jälkeen  kuvastoa  ei  ole  päivitetty.